PYHÄRANNAN SEURAKUNNAN KIRKON URKUJEN HISTORIAA

 

Pyhärannan kirkkojen urut

Uudet urutPyhärannan kirkon ensimmäiset urut valmistuivat v.1909 maailmankuululta saksalaiselta urkutehtaalta E.F. Walcker & C:o Ludwigsburgista (Eberhard Friedrich Walcker s.1794, k.1872). Uruissa oli kaksi sormiota ja jalkio. Dispositio eli äänikertavalikoima sisälsi 16 äänikertaa. Urkujen koneisto oli pneumaattinen eli ilmavälitteinen. Urkufasadi eli julkisivu rakennettiin Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaisesti.

Pyhärannan seurakunta osti Rauman Pyhän Ristin kirkosta toisen varsinaisen konserttiurkujen pneumaattisen urkukoneiston, joka oli Pyhärantaan asennettuna soittokunnossa vuonna 1966 .Uruissa on kolme sormioita ja jalkio. Dispositio sisältää äänikertoja yhteensä 25, joista neljä on kieliäänikertoja. Urut oli rakentanut Rauman kirkkoon Kangasalan Urkutehdas vuonna 1936. Urkukoneisto on kuitenkin yhdistelmä Rauman kirkossa v. 1891 valmistuneista uusikaupunkilaisen urkujenrakentajan J.A. Zachariaksenin entisistä uruista (Jens Alexander Zachariassen s. 24.5.1839 Broager, Tanska, k.14.6.1902 Uusikaupunki). Entinen Stenbäckin julkisivu säilyi sellaisenaan, vaikka uusille suuremmille uruille tehtiin tilaa poistamalla muutama penkkirivi parvelta. Entinen julkisivu säilytettiin sellaisenaan ja kummallekin sivulle tehtiin levitys puusäleikköä käyttäen, muutoin entiset osat romutettiin. Kanttori (harmonien rakentaja) Tauno Sihvonen oli rakentanut osasta entisiä urkuja kotiurut kanttorilaan. Siitä, mitä urkukoneistolle on jatkossa tapahtunut, ei ole tietoa.

Pyhärannan kirkon urkujen vaiheita

UrkupositiiviRohdaisten toiseen puukirkkoon (valm.v.1758) oli 1800-luvun loppupuolella hankittu pieni urkupositiivi jonka lukkari-urkuri-kiertokoulunopettaja Henrik Vilénin (1846-1904) joka oli hankkinut ja tuonut  "harmoonion" tullessaan v. 1871. Uruissa oli kolme äänikertaa Principal 8´, Gedack 4´ ja Octava 2´. Purettavasta puukirkosta urkuharmoonin osti ja siirsi Kaukakan kylässä asuva Kustaa Niemi kotitalonsa saliin ja soitteli niillä kuolemaansa asti. Kustaa Niemi (s.27.8.1875, k.11.19.1917) oli ollut kanttorin virassa Kalajoen seurakunnassa.  Kustaa ja velipoika Oskari Niemi testamettasivat omaisuutensa kunnan ”hiljaisille köyhille”. 

Pyhärannan kirkon (v.1909) ensimmäinen soitin oli saksalaisen Walcker ja C:o valmistama 16 äänikertaiset kirkkourut, jossa kaksi sormiota ja jalkio, hinta oli 10 004 mk. Urkufasadin oli suunnitellut kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck. Urut oli vihitty käyttöön 10.8.1909 ja purettu 1965. Walckerin urut olivat menneet huonokuntoiseksi kirkon liiallisesta kosteudesta johtuen. Pyhärannassa tehtiin päätös, että ostetaan Raumalta myynnissä oleva käytetty urkukoneisto vuonna 1965.

Pyhärannan poistetuista uruista kanttori Tauno Sihvonen (virkavuodet 1952-67) kokosi vuonna 1965 itselleen 6-äänikertaiset kotiurut joihin hän käytti  II sormion ilmalaatikon ja pillit. Vuonna 1967 Sihvonen siirsi urut seuraavaan virkapaikkaansa Enonkoskelle. Sihvonen myi urut vuonna 1972  Parikkalan Orpokotisäätiölle ja asensi ne säätiön ylläpitämään Oronmyllyn Jyväkirkkoon, jossa ne olivat soittokuntoisena käytössä. Sieltä soitin on siirtynyt edelleen tuntemattomalle omistajalle.

Stenbäckin suunnittelema urkufasadi on edelleen paikoillaan, jossa on Walckerin silloinen soiva urkupillisarja.
(äänikerrat Prinsipal 8´ja 4´). 

Pyhärannan seurakunta osti Rauman Pyhän Ristin kirkosta poistetun urkukoneiston. (Kangasalan Urkutehdas 1936 opus 430 25+2/III pn.) hintaan 10 000 mk. Uruissa on kolme sormiota ja jalkio. Dispositio sisältää äänikertoja yhteensä 25, joista neljä on kieliäänikertoja. Näissä uruissa on pneumaattinen urkukoneisto, joka Pyhärantaan asennettuna oli soittokunnossa vuonna 1966.Urut pystytti Pyhärannan kirkkoon Walckerin julkisivun taakse Suomen Urkuhuolto (Edvin Ilmarinen).

Rauman seurakunta

Urkupöytä
Urut oli rakentanut Rauman kirkkoon Kangasalan Urkutehdas vuonna 1936.  Äänitys Erkki Valanki. Hinta oli 189 750 mk. Urkukoneisto on kuitenkin yhdistelmä Rauman kirkkoon v.1891 valmistuneesta uusikaupunkilaisen urkujenrakentajan J.A. Zachariassénin entisistä uruista. (J.A. Zachariassen opus 69 20/II mpn), hinta oli 14 000 mk., lahjoittanut merikapteeni Johan Ludvig Stenius. (julkisivu Stömbäckin uruista v.1781). Uruissa oli Suomen ensimmäinen yleispaisutin. Tämän koneiston soittopöytä on Rauman kirkkomuseossa.