PYHÄRANNAN SEURAKUNNAN KANTTORIT

 

Pyhärannan kanttorit

Käsite lukkari on eriaikoina tarkoittanut melkoisestikin erilaisia seikkoja, kellonsoittajaa (klockare), suntiota sekä kanttoria ja urkuria. Aikojen kuluessa jumalanpalvelusten musiikista huolehtiminen tuli lukkarille tärkeäksi tehtäväksi, samoin kansanopetus. Lukkarille asetetut vaatimukset kasvoivat ja muuttuivat ajan saatossa.

Lukkarin laki

Vuonna 1619 sääti kuningas Kustaa toinen Adolf lukkareita varten lain,

josta on mm. seuraavat määräykset:

§ 1. Lukkari seuratkoon pappia papistokokoukseen,

jos sen laiminlyö, maksakoon 3 äyriä sakkoa.

§ 2. Hän kantakoon myöskin piispan, prowastin ja

kirkkoherran kirjeet lähimmälle lukkarille,

jos sen laiminlyö, maksakoon piispalle 3 äyriä sakkoa.

§ 3. Hänen pitää myöskin kaikkina aikoina soittaa kelloa

pyhän aterian kunniaksi, joka aamu ja

ilta läpätä 3 äyrin sakon uhalla pitäjälle yksinään.

§ 4. Hänen pitää myöskin ilmoittaa papille sairaskutsut edellisenä iltana,

jos hän saa kutsun tietää, pitää seurata jokaista kutsua kalkin

ja kirjan kanssa lain mukaan.

§ 5. Lämmittäköön myöskin papin saunan ja kerran viikossa palvelkoon

sekä wastat walmiina pitäköön.

§ 6. Samoin teurastakoon hän papille jos niin tarvitaan.

§ 7. Jos lukkari ei woi aina laulaa wuoden kuluessa,

tehköön lukkari sen edestä papille päiwätyötä.

§ 8. Niin myös pitää lukkarin kylwää papin siemenet ja korjata hänen Wiljansa ajallaan, niin että se tulee hywään säilöön, taikka ottaa toinen sijaansa; jos sen laiminlyö, maksakoon 3 äyriä sakkoa ja korwatkoon kaiken wahingon.

§ 9. Lukkarin ja hänen waimonsa tulee kantaa tynnyriolutta ja

siitä pitää hänen saada wetokannunsa.

§ 10. Lukkarin waimon pitää tehdä papin taikinan ja leipoa leiwät,

jos niin tarwitaan, ja saakoon siitä lämpiäiset.

§ 11. Kun lukkari kaiken tämän täyttää wuoden kuluessa, niin kuin määrätty on

silloin pitää papin antaa hänelle pari kenkiä sekä hywiä willasukkia.

 

1. Grels Luukaksenpoika (1600-luku)
Grels Luukaksenpoika toimi Pyhämaan ensimmäisenä lukkarina vuosina 1645 - 1677. Alun perin hän oli kirkkoherra Melanderin renki.

2. Yrjö Matinpoika (k.24.4.1692)
Yrjö Matinpoika toimi lukkarina Grelssin seuraajana.

3. Martti Henrikinpoika (k.1697)
Martti Henrikinpoika sai ensimmäisen viran Rohdaisten kappelikirkon lukkarina vuonna 1689. Hän kuoli suuren surman vuonna 1697.

3. Anders Henrici Mölckär (k. 17.1.1731, haudattu Rohdaisten kirkkoon)
Mölckär oli raumalaista porvarissukua, ja hänestä on rippikirjoissa merkintä kirjanoppinut. Mölckär oli asunut vuoroin Ylikylässä ja Pyhämaan luodolla. Hän toimi lukkarina vuodesta 1695 lähtien.

4. Ericus Thomae Waalnött (s.26.5.1707, k.4.3.1787)
Waalnött oli kirjanoppinut ja otti osaa lasten opettamiseen. Hänen kotipaikkakuntansa ei ole tiedossa. Ericus Waalnött toimi Rohdaisten lukkarina vv.1779 - 1787. Hänen apulaisenaan toimi virkakauden loppuaikoina renki Juhana Aron.

Piispan määräyksestä jumalanpalvelus oli pidettävä pyhämaalaisille kummassakin kirkossa säännöllisesti yhtäaikaa Luodolla ja Rohdaisissa vuodesta 1772 lähtien. Seurakunta perusti toisen lukkarin viran Rohdaisten kappelikirkkoon. Aluksi Waalnött sai apulaisekseen Juhana Wilhelmin Raumalta.

Vuonna 1779 vaihdettiin henkilöiden virkapaikat siten, että Waalnöttistä tuli Rohdaisten lukkari ja Juhana Wilhelmistä Luodon lukkari.

5. Juhana Wilhelm (s. 26.11.1752, kuoli hukkumalla 1.8.1788)
Juhana Wilhelm toimi Rohdaisten lukkarina vv.1772 - 1779.

6. Juhana Aron (s.12.12.1761, kuoli keuhkotautiin 21.7.1808)
Loppuvuosinaan Waalnöttillä oli myös renki nimeltä Juhana Aron, jota hän käytti apulaisenaan ja joka Waalnöttin kuoltua valittiin Rohdaisten lukkariksi. Juhana Aron toimilukkarina vuodesta 1787 kuolemaansa saakka 1808.

7. Juhana Henrikki Aron (s.19.8.1792, k.11.12.1874)
Aronin kuoltua näyttää lukkarinvirka Rohdaisissa olleen useita vuosia vakituisesti täyttämättä.

Lukkarin tehtävissä toimi Aronin poika Juhana Henrikki. Hänet nimitettiin vakituiseksi lukkariksi vuonna 1811. Piispantarkastuksessa todetaan että ” Äsken valittu lukkari on heikko laulussa, mutta kykenee rokottajaksi”. Juhana Henrikki Aron oli virassa vv. 1811 - 1870.

8. Wilhelm Heinonen (s.30.7.1838, k.14.4.1877)
J.H. Aronin terveydentilan huononnuttua hänen apulaisenaan toimi vävy Wilhelm Heinonen. Heinonen toimi virkaa tekevänä lukkarina vv.1870 - 1874.

Aronin kuoltua päätettiin yhdistää lukkarin ja kiertokoulunopettajan virat ”saadaksi näin paremman palkan toimeen ja sen tähden myös taitavan miehen sekä lukkarin että kiertokoulun-opettajan virassa”. Hakijan tuli olla myös kykenevä soittamaan urkuja, joiden hankkimista Luodon kirkkoon oli herätetty kysymys.

9. Henrik Wilén (s.3.11.1846 Siikainen, k.31.12.1904 Pyhäranta)

Lukkarin virkaan valittiin Henrik Wilén Siikaisista. Henrik Wilén rakensi omakätisesti Rohdaisten kirkkoon pienet kolmiääniset urut, joita soitettiin aina kirkon purkuvuoteen 1909 asti. Wilén toimi lukkarina ja kiertokoulun opettajana lähes kolme vuosikymmentä Pyhämaassa vv.1874 - 1904.

 

10. Väinö Rauhala (s.12.10.1883 Vimpeli, k.26.12.1945 Mäntän srk:n kanttorina).

Wilénin kuoltua kiertokoulun opettajan tehtävät erotettiin lukkarin virasta. Viimeiseksi Rohdaisten kappeliseurakunnan virkaatekeväksi lukkariksi valittiin Väinö Rauhala. Rauhala toimi tehtävässään vuosina 1905 - 1.5.1908.

Pyhämaan seurakunta oli jaettu kahdeksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, joiden nimeksi tuli Pyhämaa ja Rohdainen senaatin päiväyksellä 7.2.1908. Kuitenkin rohdaislaiset anoivat senaatilta vuonna 1908, että seurakunnan nimeksi tulisi Pyhäranta. Senaatti vahvisti nimen muutoksen 19.6.1908.

Rauhalan jälkeen väliaikaisesti lukkarintehtäviä hoitivat opettaja Jalmari Visakanto 1.2. - 30.4.1908 ja hänen jälkeensä lukkari-urkuri Berhard Vihtori Järvinen 1.5.1908 lähtien. Lukkarin vaalit oli toimitettu 15.11.1908. Virkaa hakivat lukkari-urkurikokelaat Joosef Sundvall ja Viktor Leivo sekä vt. lukkari Juho Vuori.

 

11. Viktor Leivo (s.23.7.1876 Leivonmäki, k.18.2.1958 Pyhäranta)

Virkaan valittiin Viktor Leivo eniten ääniä saaneena. Leivo oli valmistunut Viipurin lukkari- ja urkurikoulusta 30.5.1908. Aikaisemmin hän oli käynyt myös puutarhakoulun. Leivo perusti Pyhärannan kirkkokuoron v.1920. Frans Koskinen mainitsi Viktor Leivon 80-vuotispäivä runossa: ”Oli äänesi kauaksi kantava, mikä kerrankin harhaksi luultiin. Kun veisasit vainajan haudalla, se Radansuun sillalla kuultiin”. Director cantus Viktor Leivo toimi lukkarina vuosina 1908 - 1952.



12. Tauno Sihvonen (s.5.4.1915 Uukuniemi, k.2.1.1996 Kangasniemen kaupunki)

Leivon jälkeen virkaan valittiin Tauno Sihvonen. Sihvonen oli valmistunut kanttoriksi Helsingissä v.1944. Hän oli tunnettu urkujen ja harmonien rakentaja. Vielä tänä päivänäkin Pyhärannasta löytyy Sihvosen rakentamia harmoneja. Sihvonen toimi Pyhärannan kanttorina vuosina 1952 - 1967.

 

13. Kalervo Leivo (s.30.3.1922 Pyhäranta, k.22.1.1997 Pyhäranta)

Sihvosen jälkeen virkaan valittiin entisen lukkari Viktor Leivon poika Kalervo Leivo. Director cantus Kalervo Leivo oli valmistunut kanttoriksi Turun kirkkomusiikkiopistosta v.1950. Pyhärannan kanttorin virkavuodet 1967 - 1979.
Kalervo Leivo oli Turun arkkihiippakunnan kirkkomusiikkitoimikunnan jäsen vv.1967 - 1969 ja Suomen kanttori-urkuriliiton hallituksen jäsen vv.1969 - 1981. Hän osallistui myös kunnallispolitiikkaan. Hänelle myönnettiin pitäjäneuvoksen arvo v.1987.

 

14. Reijo Kettunen (s.19.6.1945 Kajaani)

Kalervo Leivon jälkeen kanttorin virka muutettiin kanttorin ja nuoriso-ohjaajan yhdistelmäviraksi.
Virkaan valittiin seurakunnan nuoriso-ohjaaja Reijo Kettunen. Kettunen suoritti kirkkomuusikontutkinnon v.1984. Hän toimi tässä virassa vv.1979 - 1987.

 

15. Kari Kesäläinen (s.26.3.1958 Laitila)

Kettusen jälkeen virka palautettiin kirkkolain muutoksella kanttorin viraksi. Virkaan haki Pyhämaan kanttori Kari Kesäläinen. Kesäläinen oli toiminut Laitilan kanttorin apulaisena vv.1975 -1979, Kalannissa virkaatekevänä kanttorina vv.1980 - 1985 ja Pyhämaan seurakunnassa kanttorin virassa vv.1985 - 1987. Pyhärannan kanttorina Kesäläinen on toiminut vuodesta 1987 alkaen. Hän on suorittanut kirkkomuusikon tutkinnon vuonna 1984 ja saanut director cantus arvonimen 13.12.2000. Seurakuntatyön kultainen ansiomerkki (30v.) 19.10.2017. Suomen Sotaveteraanin liiton mitali 31.1.2018.


Luottamustehtäviä: Turun seudun kanttoriyhdistyksen hallituksen jäsen vv.1997 - 2004, yhdistyksen sihteerinä vv.1997 - 1998 ja vuodesta 2007 alkaen uudelleen hallituksen jäsen ja sihteeri-rahaston-hoitajan tehtävät vv. 2007 - 2010; Varsinais-Suomen Kirkkomusiikkipiirin hallituksen jäsen 1996 alkaen, sihteerin tehtävissä vv.1997 - 2002 ja puheenjohtajana vv. 2003 -2008; Vehmaan rovastikunnan kanttorien puheenjohtajana/yhdyshenkilönä vv.1994 - 2004; Suomen Kirkkomusiikkiliiton hallituksen jäsen 2002 - 2004. Hannulan taide- ja konserttiyhdistyksen hallituksen jäsen vuodesta 1999, varapuheenjohtaja vuodesta 2001 alkaen edelleen.

Muita luottamustehtäviä: Johannes-seuran hallituksen jäsen vv.1992 - 2000 ja Johanneksen kotiseututoimikunnan puheenjohtaja vv.1997 - 2000; Karjalan Liiton hopeinen ansiomerkki 22.7.2004. Laitilan kirkkovaltuuston varajäsen vv.1995 -2002 ; Laitilan seurakunnan lähetystoimikunnan jäsenenä vv.1999 - 2002. Salmijärven suojeluyhdistyksen hallituksen jäsen, sihteeri v.2003 - 2013, puheenjohtajana v.2014 alkaen; Koiviston sukuseuran hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja 1.1.2013 - 31.12.2018. Laitilan Karjalaiset ry:n hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja 7.11.2013- 31.12.2014, ja puheenjohtaja vuodesta 2015 alkaen. Karjalan Liiton Varsinais-Suomen piiri ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2015 alkaen, sekä piirin hengellisen toimikunnan puheenjohtaja vuodesta 2018 alkaen. Eläkeliiton Pyhärannan yhdistyksen hallituksen jäsen v. 2021 alkaen.